Monelle jännityspäänsärky ei ole vain tilapäinen ongelma, vaan säännöllisesti toistuva riesa, joka kalvaa niin tuottavuutta kuin hyvinvointia. Päänsärky jännityspäänsäryn muodossa voi johtua monista eri syistä: jännittyneistä lihaksista ja stressistä aina huonoon ryhtiin, unen puutteeseen ja lihasten epätasapainoon. Päänsärkyjen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi on tärkeää ymmärtää, mistä ne johtuvat.
Jännityspäänsärky: kehon tapa viestiä stressistä
Jännityspäänsärky on yksi yleisimmistä päänsärkytyypeistä ja siitä kärsivät niin lapset kuin aikuiset. Jännityspäänsärky tuntuu siltä kuin jokin painaisi päätä ylhäältä päin; painavana ja puristavana kipu pään ympärillä tai otsalla. Monien mielestä jännityspäänsärky tuntuu myös kuin kireänä nauhana pään ympärillä.
Mikä jännityspäänsärkyä aiheuttaa? Jännityspäänsärky voi johtua monista eri tekijöistä unen puutteesta, fyysisestä ylikuormituksesta ja stressistä kireisiin lihaksiin, huonoon ryhtiin tai yksipuoliseen työhön. Tavallisin lihasjännitysten syy on huono ryhti tai stressi. Jännityspäänsärkysi voikin olla kehon viesti siitä, että tarvitset rauhaa ja hiljaisuutta.
Seuraavassa on joitakin yleisimpiä jännityspäänsäryn syitä:
Stressi ja huoli
Pitkäaikainen stressi tai ahdistus voi aiheuttaa lihasjännitystä ja edelleen jännityspäänsärkyä. Aina et välttämättä edes huomaa olevasi jännittynyt. Jos olet usein stressaantunut, on tärkeää, että löydät oikeat välineet stressin, huolen ja ahdistuksen hallintaan.
Univaje
Unen puute tai huono unen laatu voi aiheuttaa jännityspäänsärkyä. Jännityspäänsärkyjen välttämiseksi onkin tärkeää nukkua riittävästi ja pitää yllä säännöllistä vuorokausirytmiä.
Jännittyneet lihakset
Yksi yleisimmistä jännityspäänsäryn syistä on lihasjännitys. Lihasjännitykset puolestaan johtuvat tavallisesti pitkäaikaisesta stressistä, huonosta ryhdistä, yksipuolisesta työstä tai liikunnan puutteesta.
Huono näkö tai silmien rasitus
Pitkäaikainen tietokoneen tai matkapuhelimen ääressä istuminen rasittaa silmiä, mikä puolestaan voi aiheuttaa jännityspäänsärkyä.
Nestehukka
Nestehukka voi aiheuttaa päänsärkyä ja jännityspäänsärkyä. Jännityspäänsärkyjen ehkäisemiseksi onkin tärkeää juoda riittävästi vettä päivän aikana.
Krooninen jännityspäänsärky
Jos sinulla on jännityspäänsärkyä usein, saatat kärsiä kroonisesta jännityspäänsärystä. Kroonisena jännityspäänsärkyä pidetään, jos sinulla on päänsärkyä yli 15 päivänä kuukaudessa yli kuuden kuukauden ajan.
Kun sinulla on krooninen jännityspäänsärky, leukalihakset, niska tai päänahka saattavat aristaa, ja sinulla voi olla myös huimausta, muistiongelmia, väsymystä tai keskittymisvaikeuksia.
Kroonisten jännityspäänsärkyjen tapauksessa suosittelemme hakeutumaan ammattilaisten kuten fysioterapeutin tai naprapaatin hoitoon, sillä reseptivapaiden kipulääkkeiden pitkäaikainen käyttö voi pahentaa päänsärkyä.
Mitä eroa on jännityspäänsäryllä ja migreenillä?
Jännityspäänsärky ja migreeni eroavat toisistaan monin tavoin: jännityspäänsärylle on yleensä ominaista koko pään ympärillä tuntuva puristava tai jomottava kipu, kun taas migreenille on tyypillistä voimakas, sykkivä päänsärky usein vain toisella puolella päätä. Migreeniin liittyy yleensä myös yliherkkyys äänille tai valolle sekä pahoinvointi. Jännityspäänsärky alkaa yleensä päivällä, mutta migreeni voi alkaa sekä päivällä että yöllä.
Toinen keskeinen ero jännityspäänsäryn ja migreenin välillä on se, että jännityspäänsärkyä liikunta voi helpottaa, kun migreeniä se puolestaan saattaa pahentaa.
Mitä voin tehdä itse päästäkseni eroon jännityspäänsärystä?
Jos sinulla on jännityspäänsärkyä, sinun olisi hyvä tarkastella arkeasi: mitkä tekijät voivat aiheuttaa päänsäryn? Luultavasti olisi hyödyllistä yrittää vähentää stressiä ja varmistaa, että saat riittävästi unta. Koska stressi johtaa lihasjännitykseen, on myös tärkeää lisätä fyysistä aktiivisuutta esimerkiksi harrastamalla taukojumppaa, jos teet istumatyötä tai sinulla on muuten yksipuolinen työ.
Näin voit pienentää jännityspäänsäryn riskiä:
- Vähennä stressiä ja mielen kuormitusta
- Noudata säännöllistä unirutiinia
- Liiku enemmän
- Aloita taukojumppa töissä
- Paranna työasentoasi
- Kokeile rentoutumisharjoituksia
- Juo riittävästi vettä
Milloin jännityspäänsäryn takia pitäisi hakeutua hoitoon?
Jännityspäänsärky menee yleensä ohi itsestään tai reseptivapaiden kipulääkkeiden avulla. Jos jännityspäänsärky on kuitenkin pitkäaikaista, jatkuvaa tai toistuvaa eivätkä edellä mainitut vinkit auta, suosittelemme hakeutumaan hoitoon. Päänsäryn lievittäminen lääkkeillä ei ole kestävä ratkaisu, sillä pitkällä aikavälillä lääkkeet pahentavat päänsärkyä.
Jännityspäänsäryn hoito
Jatkuvat jännityspäänsäryt heikentävät keskittymistä, tuottavuutta, mielialaa ja elämänlaatua. Yleisimpiä päänsäryn hoitomuotoja ovat fysioterapia, naprapatia, hieronta ja akupunktio.
Fysioterapia ja naprapatia
Fysioterapeuttien ja naprapaattien tärkeimpiä tavoitteita on korjata ja parantaa ryhtiäsi. Analysoimalla nykyistä ryhtiäsi ja tunnistamalla mahdolliset epätasapainot tai heikkoudet fysioterapeutti/naprapaatti voi räätälöidä sinulle lihaksia vahvistavia harjoituksia ryhtisi parantamiseksi.
Fysioterapeutit ja naprapaatit voivat myös käyttää tiettyihin niveliin ja pehmytkudoksiin kohdistuvia mobilisointi- ja manipulaatiotekniikoita, jotka lisäävät liikkuvuutta, vähentävät jännitystä ja parantavat verenkiertoa ja näin vähentävät päänsäryn riskiä. Jännityspäänsärkyjen yhteydessä hoidettavat alueet ovat yleensä niska- tai kasvolihakset, niskanivelet, rintaranka ja hartiat.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että kokonaisvaltainen strategia, joka yhdistää harjoittelua ja mobilisointitekniikoita, tuottaa pitkäaikaisimmat hoitovaikutukset jännityspäänsärystä kärsiville. Tämä yhdistelmä ei ainoastaan lievitä oireita, vaan se puuttuu myös jännityspäänsärkyjen taustalla oleviin syihin edistäen hyvää terveyttä pitkäjänteisesti.
Hieronta
Hieronta ja niin sanottu triggerpistehoito voivat lievittää lihasjännitystä ja vähentää kipua. Hieronnalla ei kuitenkaan ole pitkäaikaista kipua lievittävää vaikutusta, vaan se on pikemminkin lyhytaikainen ratkaisu päänsärkyyn. Siksi hieronta ei ole kestävä ratkaisu krooniseen tai toistuvaan jännityspäänsärkyyn.
Akupunktio
Akupunktio on perinteiseen kiinalaiseen lääketieteeseen lukeutuva tekniikka, jossa ohuita neuloja asetetaan tiettyihin kehon kohtiin energian virtauksen tasapainottamiseksi ja kivun lievittämiseksi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että akupunktiolla on lyhytaikainen tai keskipitkän aikavälin vaikutus päänsäryn ja jännityspäänsäryn hoidossa.
Hankkiudu eroon jännityspäänsärystä: varaa hoito meiltä, napraapatiltasi ja fysioterapeutiltasi Pietarsaaressa.
Omi Clinic on Pietarsaaren kokeneiden naprapaattien ja fysioterapeuttien tiimi, joka edistää fyysistä hyvinvointia ja tarjoaa tehokkaita naprapaatti- ja fysioterapiapalveluja. Kliiniseen ortopediaan erikoistuneina olemme Pietarsaaren ainoat kansainvälisen Ortopaedic Medicine International (OMI) -standardin mukaisesti diagnoosia ja hoitoa tarjoavat naprapaatit ja fysioterapeutit. OMI on strateginen hoitomenetelmä, joka tarjoaa tarkan diagnoosin ja tehokkaan hoidon.
Kokeneett naprapaattimme, hierojamme ja fysioterapeuttimme tarjoavat Pietarsaaressa tehokasta fysioterapiaa ja naprapatiaa, perusteellista hierontaa ja yksilöllisiä hoitosuunnitelmia päänsärystä ja lihaskivuista muihin tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin.
Me Omi-klinikalla olemme ylpeitä ammattitaidostamme ja ainutlaatuisesta kyvystämme edistää heidän fyysistä hyvinvointiaan, jotka etsivät ammattimaista naprapatiaa ja fysioterapiaa Pietarsaaressa. Jos kärsit jännityspäänsärystä, Omi Clinic on naprapatia- ja fysioterapeuttisi Pietarsaaressa. Lievitämme oireitasi ja palautamme fyysisen hyvinvointisi. Varaa aika kokeneilta naprapaateiltamme ja fysioterapeuteiltamme tehokkaaseen ja yksilölliseen fysioterapiaan jännityspäänsärkyjen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi.
Naprapaattimme ja fysioterapeuttimme toimivat Pietarsaaressa ja Kruunupyyssä.
