Sjuk axel

(Suomeksi; mene alaspäin)

Vi har tidigare skrivit om problem i själva axelleden (läs nedan). Nu tar vi upp de vanligaste problemen i musklerna runt leden. De stora musklerna skadas sällan, utan det är de små musklerna som drabbas. De små musklerna runt axelleden kallas med ett gemensamt namn för rotator cuff. Diagnosen, rotator cuff syndrom, betyder att en eller flera av dessa små muskler/senor är skadade. Diagnosen avslöjar dock inte vilken/vilka av dessa som är drabbade.

När en muskel/sena skadas är det ofta fråga om en bristning dvs. en del av muskel- eller senfibrerna har rivits av. Bristningen kan vara allt från en mycket liten skada till att muskeln/senan brustit helt. Det akuta skedet varar 1-2 dagar. Efter det akuta skedet börjar nya fibrer bildas. De nya fibrerna  lägger sig huller om buller och bildar en ärrvävnad. En ärrvävnad i en muskel/sena innebär att det i ett senare skede är lättare att få en ny bristning.

Första bilden visar fibrer hos en frisk sena. Här ligger fibrerna i längsgående riktning
Andra bilden visar en kronisk senskada, där fibrerna löper kors och tvärs och är delvis brutna.

Behandlingens syfte är att påverka de nybildade fibrerna så att de lägger sig i längsgående riktning och på det sättet undviker vi ett stelt ärr och skapar en mera funktionsduglig muskel/sena för framtiden. Behandlingen har alltså två syften:

1.       Påskynda läkningen

2.       Undvika ärrvävnad

De mest skadedrabbade musklerna i axeln är Supraspinatus (lyfter armen ut mot sidan), Infraspinatus (vrider armen utåt) och Subscapularis (vrider armen inåt). I diagnostiseringen gäller det att hitta i vilken muskel skadan sitter och  vilken struktur (muskelbuk, sena eller senfäste) som är skadat. Diagnostiseringen är viktig för att på bästa sätt kunna påverka de nybildade fibrerna och få en optimal läkning.

Behandling:

1.       Tvärfriktionsmassage är ett bra sätt att påverka läkningen redan efter 2-3 dgr efter skada.

2.       Vid en äldre skada (> 1 mån.) kan stötvågsbehandling användas som behandlingsmetod (läs mer på www.omiclinic.fi under rubriken Shockwave).

3.       En noggrann avvägd träning, exentrisk träning (bromsande rörelser)

4.       Ifall inflammationen är för kraftig eller ovanstående behandlingsformer inte fungerar är kortisoninjektion ett alternativ.

Om smärtan varar längre än 3 dagar, bör man få behandling.

Kipeä Olkapää

Olemme aikaisemmin kirjoittaneet ongelmista itse olkanivelessä (lue alla). Nyt haluamme nostaa esiin yleisimmistä ongelmista olkanivelen ympäröivissä lihaksissa. Isot lihakset vaurioituvat harvoin, sen sijaan pienet lihakset. Olkapäätä ympäröiviä lihaksia kutsutaan yhteisellä nimellä kiertäjäkalvosin. Diagnoosi, Kiertäjäkalvosimen oireyhtymä tarkoittaa, että yksi tai useampi näistä pienistä lihaksista / jänteistä ovat vaurioituneet. Diagnoosi ei kuitenkaan paljastaa mikä / mitkä lihakset ovat vaurioituneet.

Kun lihas / jänne vaurioituu on usein kyse lihaksen tai jänteen säikeiden. Repeämä voi olla hyvin pieni tai lihas / jänne on voinut revetä kokonaan. Akuutti vaihe kestää 1-2 päivää. Akuutin vaiheen jälkeen uusia säikeitä alkaa muodostumaan. Uudet säikeet asettuvat sikin sokin ja muodostavat arpikudoksen. Lihaksessa / jänteessä arpikudos voi herkästi aiheuttaa tulevaisuudessa uutta repeämää.

Ensimmäisessa kuvassa on kuvattu terve jänne. Tässä säikeet ovat vaakasuorassa.
Toisessa kuvassa on kuvattu krooninen jännevaurio, siinä säikeet ovat sikin sokin ja osittain jopa poikki.

Hoidon tavoite on vaikuttaa vastamuodostuneita säikeitä niin, että ne asettuvat pitkittäissuuntaan. Tällä tavalla vältämme jäykkää arpikudosta ja lihas / jänne on tulevaisuudessa toimivampi. Hoidolla on siis kaksi tavoitetta:

1. tehostaa paranemista

2. Välttää arpikudosta

Kaikkein vahinkoalttiimmat olkapään lihakset ovat Supraspinatus (nostaa olkavartta ulospäin), Infraspinatus (kiertää olkavartta ulospäin) ja Subscapularis (kiertää olkavartta sisäänpäin). Diagnoosivaiheessa on tärkeä löytää oikea lihas ja mikä rakenne (lihas, jänne tai jänteen kiinnityskohta) lihaksessa on vaurioitunut. Diagnoosi on tärkeää, jotta voidaan vaikuttamaan juuri muodostuneisiin säikeisiin ja saada aikaan optimaalinen parantuminen.

Hoito:

1.   Poikittaishieronta on hyvä tapa vaikuttaa paranemiseen jo 2-3 päivää loukkaantumisesta.

2. Vanhemman vamman (> 1 kuukausi.) hoidossa Iskuaaltohoitoa voidaan käyttää hoitomuotona (lue lisää www.omiclinic.fi  otsikko radial shockwave therapy).

3.   Hyvin tasapainotettu harjoittelu, eksentrinen harjoittelu (jarruttava liike)

4. Jos tulehdus on liian voimakas tai yllä mainitut hoidot eivät toimi, on kortisoni-injektio toinen vaihtoehto.

Kipu kannattaa hoitaa jos se on kestänyt yli kolme vuorokautta.

Kipeä olkapää

Olkapää on se nivel, jossa on eniten vammoja. Syy lienee se, että olkapää on hyvin liikkuva nivel, ja joka usein on altistunut kuormitukseen tai pitkäaikaiseen rasitukseen. Riippumatta siitä mikä olkapäässä on vaurioitunut kipu tuntuu yleensä olkavarressa, mutta voi säteillä myös ranteeseen saakka. Kipualueilla voi esiintyä varsin kipeitä pisteitä. Olkapään kohdalla kipupiste on yleensä noin 10 cm olkanivelen alapuolella. Yleensä on niin, että mitä suurempi tai ärtyneempi vaurio/vamma sitä kauempana käsivarressa kipu tuntuu.

Aloitamme tarkastelemalla nivelongelmia. Yleisin ongelma on nivelen ja sen ympäröivän nivelkapselin tulehtuminen (nivelkapseli toimii pussina nivelen ympärillä ja sen tehtävä on pitää nivelneste nivelessä). Nivelen tulehtumistilaa kutsutaan Arthriitiski.

On olemassa useita sairauksia, jotka voivat aiheuttaa Arthriitin. Yksi esimerkki on nivelreuma. Kaksi arthriitti- tyyppiä esiintyvät ilman perussairautta. Näitä voimme hoitaa.

Yksi mahdollinen syy niveltulehdukseen on trauma, kuten esimerkiksi, että putoamme olkapäällemme tai putoamme suorille käsivarsille ja olkapäähän kohdistuu tärähdys. Joskus riittää, että olkapää osuu ovenpieleen kävellessämme ohi. Tämä on tilanne, jota kutsumme traumaattiseksi niveltulehdukseksi.

  

Toinen on ideopaattinen arthriitti. Se tarkoittaa, että syy on tuntematon. Olkapään tulehtuminen on alkanut  ilman syytä.

Sekä traumaattinen että ideopaattinen arthriitti (jäätynyt olkapää) ilmenevät vähitellen. Olkapää muuttuu useiden viikkojen aikana vähitellen jäykemmäksi ja kipeämmäksi. Traumaattisen arthriitin oireet voivat ilmetä useita viikkoja esimerkiksi kaatumisen jälkeen. Nämä niveltulehdukset ilmenevät yleisimmin 40 ikävuoden jälkeen.

Hoito:

Traumaattista arthriittia hoidetaan kahdella tavalla riippuen siitä, kuinka vakava tulehdus on kyseessä (tulehduksen taso selviää kliinisellä tutkimuksella). Yksi tapa hoitaa on nivelkapselin venytys. Toinen, kun tulehdus on vakava, on injektio niveleen.

Ideopaattista arthriittia hoidetaan parhaiten injektiolla.

Hoitamatta traumaattinen arthriitti paranee itsestään noin yhdessä vuodessa ja ideopaattinen noin kahdessa vuodessa.

Sjuk axel

Axeln är den led som drabbas  mest av skador. Orsaken är troligen den, att axeln är en mycket rörlig led och ofta utsatt för tung eller långvarig belastning. Oavsett vad som är skadat i axeln känns smärtan oftast i överarmen, men kan stråla enda ner till handleden. I smärtområdet kan det också förekomma speciellt ömma områden. När det gäller axeln ligger det ömma området oftast ca 10 cm nedanför axelleden. I regel fungerar det så att ju större eller mer irriterad skadan är desto längre ut i armen strålar smärtan.

Vi börjar med att se på problem i själva leden. Det vanligaste problemet är en inflammation i leden och ledkapseln runt den (ledkapseln fungerar som en påse runt leden och vars funktion är att hålla ledvätskan i leden). En inflammation i leden kallas Arthrit.

Det finns olika sjukdomar som kan ge upphov till Arthrit. Ett exempel är Reuma. Två typer av arthriter kan uppkomma utan någon bakomliggande sjukdom. De här kan vi behandla.

En möjlig orsak till  arthrit är ett trauma, t ex att vi faller och slår i axeln eller faller och tar emot oss med rak arm så att axeln får en stöt. Ibland kan det räcka med att vi stöter till axeln i dörrkarmen när vi går förbi. Det här är ett tillstånd som vi kallar traumatisk arthrit.

 

 Den andra är Ideopatisk Arthrit. Det betyder att orsaken är okänd. Inflammationen i axelleden uppkommer utan orsak.

Både traumatisk och ideopatisk arthrit (frusen axel) kommer gradvis. Axeln blir gradvis styvare och sjukare under flera veckors tid. Symtomen för den traumatiska arthriten kan komma först flera veckor efter t ex ett fall. De här två typerna av arthrit är vanligast först efter fyllda 40 år.

I undersökningen finner vi att de passiva rörelserna är inskränkta på ett vist sätt.

Behandling:

Den traumatiska arthriten behandlas på två olika sätt, beroende på hur kraftig inflammationen är (inflammationsgraden får man fram genom den kliniska undersökningen). Det ena sättet är töjning av ledkapseln. Det andra, när inflammationen är för kraftig, är injektion i leden.

Ideopatisk arthrit behandlas bäst med endast injektion i leden.

Ifall arthriten inte behandlas är självläkingen för traumatisk arthrit ca 1 år och ideopatisk ca 2 år.

I nästa artikel går vi igenom vanliga problem som drabbar muskulaturen runt axelleden. Vi ta upp diagnoser så som Rotator cuff och partiell ruptur.

Höftarthros - Höftslitage              
(Suomeksi; mene alaspäin)


Vid arhtros har ledbrosket slitits ner i leden p.g.a det mänskliga åldrandet. Varje ledyta täcks med ett skikt brosk. Det glatta brosket gör att friktionen är liten när vi rör på leden. När man med röntgen konstaterar att ledytan, brosket, har nöts ner blir diagnosen Arthros. Orsaken till att en del mänskors leder slits snabbare än andras eller att ena benets höftled slits snabbare än det andra, vet vi inte. Svaret kan finnas längre ner i texten.

Med rätt behandling och tidig diagnostisering kan vi lindra/ta bort smärtan och skjuta upp en eventuell operation. Att skjuta upp en operation har många fördelar. En konstgjord led har en begränsad livslängd och operation nr 2 är alltid mer komplicerad. Det kan ta många år från att de första symptomen uppenbarar sig till att det blir dags för operation. Det är en lång tid med smärta som vi kan påverka på ett enkelt sätt.
Behandlingen består av att töja höftleden, ledkapseln och ledbanden runt leden 2-3ggr/vecka ca 10 gånger. Med 5 enkla, korta hemövningar kan vi ytterligare förbättra situationen.

Symptom vid höftledsproblem;

Smärta/värk i ljumsken med möjlig strålning ner på framsidan av låret, insidan av knä och ibland ända ner på framsidan av underbenet. Smärtan kan även kännas på samma sidas bakre höftkam. (Obs! Ryggproblem kan också ge symptom i samma område)
Symptomen förvärras av belastning (t ex. av att gå). Senare förekommer också ofta vilo- och nattvärk.
Det bästa sättet att diagnostisera höftproblem är genom en klinisk undersökning (klinisk undersökning = Passiva, aktiva och isometriska rörelser av höften).


Andra typer av höftarthros:

Andra typer av höftarthros förekommer också. Dessa är det ännu viktigare att upptäcka och behandla i tid. Till skillnad från ovanstående går dessa att bota. Obehandlade, kan de utvecklas till arthros (slitage) och i slutändan leda till protes.


Traumatisk arthrit

En inflammation i leden p.g.a. exempelvis ett fall, vridvåld på höft eller översträckning. Den vanligaste orsaken är ändå överbelastning (klättra upp och ner för stege, gå mycket i ojämn terräng eller fjällvandring), som leder till inflammation i leden. I leden finns ofta tecken på lite slitage sedan tidigare.
Behandlingen; oftast räcker 1 kortisoninjektion


Monoartikular stereoidsensitiv Arthrit;

Här drabbas leden av en inflammation. Orsaken till inflammationen är okänd och kommer utan orsak. Börjar med värk efter belastning och senare också vilo- och nattvärk.
Behandlingen; 1-2 kortisoninjektioner


Mounoartikular Arthrit i medelåldern;

Kommer utan orsak. Värken kommer vid ansträngning och håller i sig en tid efteråt. Här förekommer ingen vilo- eller nattvärk.
Behandling; kapsulär töjning = töjning av ledkapsel och ledband 2-3x/v i 3-5 veckor.


Rheumatoid arthrit (Reuma)

Höftleden kan också drabbas av reuma. Höftleden drabbas i ett sent skede av reuman.
Behandling; kapsulär töjning eller kortisoninjektion.

Med en klinisk undersökning kan man skilja mellan dessa och på basen av den välja lämplig behandling. Röntgen, magnetröntgen eller ultraljud har vi liten nytta av i ovanstående problematik. Endast vid slitage p.g.a. åldrande är både klinisk undersökning tillsammans med en röntgenbild det bästa sättet att fastställa en diagnos.


Vill du ha hjälp eller undrar över något ta kontakt på tel. 044-72 1010 9





Lonkkanivelen kuluma ? lonkka artroosi


Lonkka artroosissa nivelrusto on kulunut ja johtuu ihmisen ikääntymisestä. Jokainen nivelpinta on peitetty rustolla. Sileä rusto mahdollistaa suhteellisen kitkattomaan liikkeeseen. Kun röntgenillä todetaan, että nivelpinta, rusto, on kulunut, diagnoosi on artroosi. Syytä siihen, että joidenkin ihmisten nivelet kuluvat nopeammin kuin muiden tai että yhden jalan nivel kuluu nopeammin kuin toisen, emme tiedä. Vastaus voi löytyä alempana tekstissä.

Asianmukaisella hoidolla ja varhaisella diagnosoinnilla, voimme lievittää/poistaa kipua ja lykätä mahdollista leikkausta tulevaisuuteen. Leikkauksen lykkäämisellä on monia etuja. Tekonivelellä on rajattu elinikä ja leikkaus nro 2 on aina monimutkaisempi. Ensimmäisistä oireista voi kulua monta vuotta ennen kuin leikkaus tulee ajankohtaiseksi. Edessä voi olla useampi kivulias vuosi, johon voimme vaikuttaa myönteisesti.

Hoitoon kuuluu lonkkanivelen, nivelkapselin ja nivelsiteiden venyttely 2-3 kertaa/ viikko yhteensä noin 10 kertaa. Viidellä yksinkertaisella, lyhyellä kotitehtävällä, voimme edelleen parantaa tilannetta.

Oireita lonkkanivelongelmissa;

Kipua/särkyä nivustaipeessa mahdollisine säteilyneen reiden etuosaan, polven sisäpuolelle ja joskus jopa sääreen asti. Kipua voi tuntua myös saman puolen lantion yläosassa. (Huom! Selkäongelmat voivat antaa oireita samoille alueille)

Oireet pahentuvat rasituksesta (esim. kävelystä). Myöhemmin ilmenee myös lepo- ja yökipua.

Paras tapa diagnosoida lonkkaongelmia on kliinisellä tutkimuksella (kliininen tutkimus = passiiviset, aktiiviset ja isometriset lonkan liikkeet).


Muunlaiset lonkan artroosiin liittyvää ongelmaa:

Muunlaisia lonkka artroosin tyyppejä esiintyy myös. Näitä on vieläkin tärkeämpi havaita ja hoitaa ajoissa. Yllämainittuun verrattuna näitä voi parantaa. Hoitamattomina, ne voivat kehittyä artroosiksi (kulumaksi) ja lopulta johtaa proteesileikkaukseen.


Traumaattinen niveltulehdus

Nivel tulehtuu esimerkiksi kaatumisen, voimakkaan kiertoliikkeen tai venähdyksen seurauksena. Yleisin syy on kuitenkin ylikuormitus (tikkaissa kiipeily, kävely epätasaisessa maastossa tai vuoristovaellus), joka johtaa nivelen tulehtumiseen. Nivelessä näkyy yleensä jo ennen tätä merkkejä vähäisestä kulumasta.

Hoito; useimmiten yksi kortisoni-injektio riittää


Monoartikulaarinen stereoidisensitiivinen Artriitti;

Nivel tulehtuu. Syy tulehdukseen on tuntematon ja ilmenee ilman syytä. Oireilu alkaa rasituksen jälkeisellä säryllä ja myöhemmin myös lepo- ja yösärkyä.

Hoito; 1-2 kortisoni-injektiota


Mounoartikulaarinen Artriitti keski-iässä;

Ilmenee ilman syytä. Kipu ilmenee rasituksessa ja jonkin aikaa rasituksen jälkeen. Näillä ihmisillä ei ole lepo- tai yösärkyä.

Hoito; nivelkapselin venytystä = venytetään nivelkapselia ja -siteitä 2-3x/viikossa 3-5 viikkoa.


Nivelreuma (Reuma)

Lonkkanivel voi myös kärsiä reumasta. Reuma kuitenkin iskee lonkkaniveleen myöhässä vaiheessa.

Hoito; nivelkapselin venytystä tai kortisoni-injektio.


Kliinisellä tutkimuksella yllämainittuja voi erottaa toisistaan ja tutkimuksen perusteella valita asianmukainen hoito. Röntgenistä, magneettikuvauksista tai ultraäänestä on meille vähäinen hyöty yllämainituissa ongelmissa. Vain ikääntymisestä aiheutuvassa nivelkulumassa sekä kliininen tutkimus että röntgenkuva yhdessä on paras tapa vahvistaa diagnoosi.


Mikäli tarvitset apua tai sinulla on kysyttävää, ota yhteyttä  puh. 044- 72 1010 9